Taman hetkinen koti sijaitsee Exmouthissa, mika loytyy taalta lansirannikolla kaukana kaikesta. Perthiin on matkaa 1300 km, Darwiniin 3400 km ja lahimpaan supermarkettiinkin 370 km. Joku nyt epailee, etta lipsahti vahan liikaa nollia, mutta kylla ne luvut valitettavasti vaan pitaa paikkansa. Keskustasta toki loytyy pari paikallista Siwaa, jossa elintarvikkeet tunnetusti kalliita ja valikoima huono. Siwojen lisaksi taalla on viinakauppa ja pubi, kuten jokaisessa tuppukylassa kuuluu olla, niin Australiassa kuin Suomessakin. Siinahan se keskusta nyt sitten jo melkein olikin. Asukkaita 2500 seka nain talven sesonkiaikaan 5000 turistia, jotka tulevat pakoon etelan "kylmaa" (kaikkihan on suhteellista) talvea. Eika ihme, etta tulevat silla keskimaarin Exmouthissa on 320 aurinkoista paivaa vuodessa.
Ja tassa vastaus teidan kysymyksiin jotka kuulen tanne Australiaan asti.
Mita ihmetta ma taalla teen?!
No ihan ensimmaiseksi toita! Paikallisella hierontaklinikalla nayttaa olevan hyvinkin kovan bisnesvaiston omaava omistaja (ja vielapa hieno nimi!), kun ymmarsi palkata tuvan taydelta suomalaista ammattitaitoa;) Tanjat osaa! Toinen syy miksi mina ja ne tuhannet muut turistit talle alueelle suuntaavat, on merenalainen elama 100 km pitkalla Ningaloon riutalla. Kolmas syy on Cape Rangen kansallispuisto kanjoineineen, luolineen ja upeine ulkoilu mahdollisuuksineen. Vapaapaivina taalla kuulema suunnataan sukeltamaan, snorklaamaan ja surffaamaan tai vaihtoehtoisesti kalastamaan ja telttailemaan. Eli vahan niinku Lahdessa laittais rapylat reisille ja suuntais Moysan rantaan.
Vedenalaismaailma on taalla uskomatonta ja lahes ainutlaatuista. Toissa paivana kun kaytiin snorklaamassa, tuntui kuin olisi ollut sisalla leffassa 'nemoa etsimassa'. Korallia loytyy kaikissa vareissa ja niiden ymparilla ui vaikka ja kuinka paljon kaloja kirkkaissa vareissa. On turkoosia, pinkkia, keltaista, oranssia, punaista, sinista, mustaa, valkoista jne. Nahtiin myos meritahtia, merihevosia, merikurkkuja, kilpikonnia ja simpukoita. Yhtaan haita ei tullut vastaan, mutta niitakin vedessa vaanii. Huhtikuusta heinakuuhun taalla paasee uimaan valashaiden kanssa, toukokuusta marraskuuhun manta rayden kanssa, heinakuun lopulla tulevat valaat ja syksymmalla viela kilpikonnan poikaset. Ja rantapoukamissa voi bingata delfiinit leikkimassa.
Talla viikolla tein vahan lahempaa tuttavuutta myos kenguruiden kanssa. Tuolla mun lenkkipolun varrella kun niita on ihan valtavasti. Otettiin vahan skabaa, mutta ei ihan tahdo viela perassa pysya.. Siis kengurut ei pysy mun perassa! Eilen illalla maisteltiin myos yhta kengurua illallisella. Oli muuten todella hyvaa! Eika tarvinnut edes itse pyydystaa vaan sita sentas oli tarjolla Siwan hyllyssa. Muo kosiskeltiin toissa paivana myos toihin Australian armeijaan. Ilmeisesti mun ajotaidot tuolla hiekkadyyneilla vakuuttivat? Vai oiskohan niilla sittenkin vain vaikeuksia saada porukkaa tyoskenetelmaan tanne korpeen. Liian vahan ihmisia liian isossa maassa.